tiistai 31. toukokuuta 2016

Aikuisopiskelijan ensimmäinen opintovuosi




Aloitin aikuisopiskelijana Omniassa
lähihoitajan opinnot syksyllä 2015. 

Tein edeltäneenä keväänä
"mikä minusta tulee isona - Mind Map´in".
Ajatus vaihtaa alaa oli kytenyt mielessä jo pidempään.
Listalla oli minua kovasti kiinnostavia ammatteja. Menin kiinnostuksiani kohti testaamalla itseäni ja vahvuuksiani nettitestien avulla sekä kokeilemalla konkreettisesti. miltä tuntuisi tehdä asioita, joista haaveilin. Monen kohdalla tulos oli sama: hyvä harrastus, muttei niistä leipätyöksi ole.

Listalla minulla oli viimeisenä vaan ei
vähäisempänä ihmisten auttaminen.
Tästä se ajatus sitten lähti ja tällä tiellä mennään.






Koko opintojen ajan olen kokenut olevani
etuoikeutettu aikuisopiskelija. 





Injektioiden antamista, lääkkeiden jakoa, roomalaisia numeroita ja lääkelaskuja,
näistä ja muista teoriaopinnoista
on ensimmäinen syksy tehty
hoito- ja huolenpidon jaksolla.

Laskut jännittivät, sillä matemaattisesti en ole lahjakkaimmasta päästä. Lääkelaskut läpäisin kuitenkin ensimmäisellä tenttimisellä. Olin hyvin huojentunut. 


EA1 suoritettu.




Työssäoppimisen jakso palvelutalossa oli minulle ensimmäinen työkokemus alalta.
Alkuun tuntui, että olen kuin Liisa Ihmemaassa.

Minulla ei ole kovin hyvä nimimuisti, joten pitää välillä kehitellä kikka kolmosia, jotta muistan nimet ja tunnistan asiakkaan. Tämän vuoksi eteen tuli välillä koomisia tilanteita ja todellisia haasteita.

Kuitenkin mieli avoimena ja pienin askelin aloin oppia.

Viikot kuluivat ja huomasin, että tein jotain jo omatoimisesti ja koin onnistumisen tunteita. Sain parilta kollegalta ja asiakkailta positiivista palautetta.
Palaute tuntui hyvältä.

Positiivista palautetta pitäisi saada ja antaa enemmän työyhteisöissä, sillä on uskomattoman iso voima! Positiivinen palaute auttaa oppimaan ja jaksamaan!
 On tärkeää saada myös rakentavaa palautetta,
jotta voi kehittyä.

On ollut yllättävän helppoa sulautua ihan uuteen, täysin tuntemattomaan työkenttään. Sulautumista ja oppimista on auttanut se, että työyhteisö on ollut mutkaton ja auttavainen. Olen saanut matkallani Ihmemaassa erinomaista opastusta, ohjausta ja kannustusta.
Monet käytännön tilanteet on ollut parasta oppia ja se, että pääsee itse tekemään. Tekemällä opin parhaiten.

Jos mielesi tekevi hoitoalalle, eritteet ei voi olla sinulle kirosana tai liian vastenmielistä. 

Kuolaa, kakkaa, pissaa, vaipan vaihtoo ja haavan hoitoo tässä työssä kohtaat ja silti työn tulee sua nappaa 
enempi kuin otsaohimoon ottaa. 

Työ on kovin fyysistä: 
Pää - olka - peppu - polvet - varpaat- polvet - varpaat.
Työssä tulee pitää erinomaista huolta omasta ergonomiasta, ettei tee omalle työinstrumentille hallaa.
Siirroissa on paljon apuvälineitä,
mutta niiden käyttö tulee hallita ja pitää 
erinomaista huolta  työskentelytavoista ja -asennoista. 
Työssä välillä hiki lentää siihen malliin, että paitaa saa työvuoron päätteeksi "niistää" kuivaksi.
Eräs kollega alkoi kutsua minua hyvällä tavalla leikkimieliseen sävyyn nimellä "Hikinen".
Sana on silti hyvin kuvaava. Kertoo sen, mitä tästä työstä voi yhdellä sanalla kertoa.
Työvuoron päätyttyä olen usein väsynyt, mutta onnellinen.
Tiedän tehneeni sen mitä tehtävä on. Tiedän, että olen voinut auttaa jotakin henkilöä voimaan tänään paremmin. Hänen onni tekee minut onnelliseksi.


Työskentelykenttä on ollut vaihteleva, rauhallinen ja hallittu, joskus pienestä kiireestä huolimatta. Olen oppinut, että asiat kannattaa hoitaa rauhallisesti. Tulee luoda ja viestiä rauhallisuutta ympäristöön. Olen oppinut, ettei pidä tehdä asiakkaan puolesta sitä, minkä asiakas pystyy tekemään itse. Auttaa voi ja tuleekin auttaa, muttei liikaa, vaan tulee osata olla kannustava. 

Olen aina ollut hyvin sitoutunut työhöni, niin nytkin tällä hoitoalalla. Tämä hoitotyö on entisestään lisännyt sitoutumisen tunnetta, eniten asiakkaiden takia.
Tätä työtä teen niin sydämellä.

Mielestäni olen hyvä ihmisten kanssa työskennellessä. Haluan antaa aikaa, kohdata asiakkaan, olla läsnä ja kuunnella herkällä korvalla.
Haluan kannustaa asiakasta
hankalalta tuntuvassa tilanteessa.

Haikeus valtaa mieleni,
ensimmäinen työssäoppimisen jakso alkaa olla ohi.
Näin pianko aika meni? Oma alkutaipaleen epävarmuus on poissa ja tilalla on nöyrä ylpeys. 



Käymme teoriaa läpi lähiopetuspäivinä ja pian taas sovellamme uutta opittua käytäntöön työssäoppimisessa. Kuntoutumisen tukemisen sekä kasvun tukeminen ja ohjaus jaksoilla pääsin tekemään vieläkin enemmän minulle ominaisia asioita, kuten asiakkaiden henkistä tukemista ja ohjausta. 

Työssäoppimisesta seuraa aina tutkintoviikko, jossa osoitetaan osaaminen käytännön työssä ja samalla tehdään paljon kirjallista materiaalia opistolle, kuten laaditaan työssäoppimisen- ja tutkintosuunnitelmaa, asiakassuunnitelmaa ja tehdään itsearviointeja.  






Välillä ollaan luovia ja käytettään luovia menetelmiä! Itse toteutin työssäoppimisessa unelmakartan tekemistä asiakkaiden kanssa.

Mistä sinä unelmoit?
Unelmat on sallittuja.
Uskalla unelmoida!


" Kaikista unelmista voi tulla totta, jos meillä vain on rohkeutta tavoitella niitä. "
- Walt Disney -



Aivojumppaa &
aivot tuulettuu!



Ulkoilu ja liikkuminen ovat tärkeitä, silloin jaksaa paremmin hoitotyössä ja yleensäkin elämässä. 

Metsä on sellainen, mikä rauhoittaa. 
Merenrannalla aallonkohina tuo energiaa. 

Työssäoppimisessa osallistuin villiyrttikurssille 
ohjaajan ja asiakkaiden kanssa luonnonhelmassa.
 



Osittain hyvin raskas ja vaativa lukuvuosi on nyt takana.
Kuitenkin matka on eniten ollut mielenkiintoinen, opettavainen sekä täynnä kivoja kokemuksia. 

Olen saanut paljon uusia ystäviä, niin
työmaailmasta kuin opiskelukaverit.

~ kiitollinen ~ siunattu ~ onnellinen ~ 

3K
Ensimmäisen vuoden opinnoista sain
kaikista kolmesta kiitettävän.

Hauska ja 
hikinen matka jatkuu nyt heti
kesäkuussa:

Suuntautumiseni tulee olemaan
mielenterveys & päihde.

Olen oikealla tiellä. 





" Useimmat taidot vaativat pitkää opiskelua ja harjoittelua, mutta niistä hyödyllisin, 
palvelun taito, vaatii vain halua. "

- Positiivarit -




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti