Kärryt

Tänään ei olla pitkään, ei niin pitkään kuin yleensä retkipäivänä olemme liikkeellä. Tullaan ajoissa kotiin. Näin totesin eilen kotoa lähtiessämme päiväajelulle.

Olin mieheni harmiksi ja monen lähipiirin hämmästykseksi ostanut Metsäpellon puodista kaupan vanhat ostoskärryt. Läksimme näitä ostoskärryjä noutamaan. 

Saavuttuamme Sisustuskahvila Metsäpellon puotiin (Pannujärventie 2, Tuulos) tutkailin muutakin ihanaa tarjontaa. Mukaan tarttui itsepalvelukirpputorin puolelta aurinkolasit ja lukemista. Puodista lähti mukaani pari sisustuselementtiä, joista olin haaveillut jo pitkään. 

Matka jatkui kohti Luopioisten Liekkiä, Keskitie 14. Tässä paikassa on rennon hauska tunnelma ja aivan mielettömän hyvä ruoka. Live musiikki soi terassilla.

Gratinoitua punajuurta, kanan sisäfilettä, uusia perunoita ja salaattia. Paljon muutakin oli Liekin Buffa lounaassa tarjolla, mutta tämä riitti minulle. Suosittelen tätä paikkaa lämpimästi!

Liekin kukka- ja sisustusputiikista voi tehdä löytöjä.
Täältä lähti minun matkaan lehmänkello.

Matkamme jatkui ja seuraava pysähdyspaikkamme oli Puutikkalan Puoti, josta ostimme irtokananmunia, pullapitkon ja tuoreen leivän. 

Puutikkalan Puoti - Puutikkalanraitti 87

 Puutikkalan järvimaisemia.

Seuraavana reitillemme osui 

Keltainen Talo

Kurkistimme Keltaiseen Taloon, jossa on

Kaija Juurikkalan Salainen Puutarha taidenäyttely 24.7.2016 saakka. Paikka oli juuri sulkemassa, joten kurkistimme ympärille vain pikaisesti.  Tänne Keltaiseen Taloon (Onkkaalantie 102, Pälkäne) on tultava uudelleen.

Tieltä poikkesimme kirkon raunioille.

Pyhän Mikaelin kirkko Pälkäneellä rakennettiin 1500 luvun tienoolla. Kirkon katto romahti joulukuun myrskyssä vuonna 1890.

*   *   *

Pysähdyimme kahville Alvettulaan.

Tuoreet lämpimät munkit nautimme kahvin kera Alvettulan kyläkaupalla. Paikassa on ystävällinen palvelu ja rento maalaismeininki. Alvettulantie 168.
Tämä paikka saa erinomaiset suosittelut!

Retulansaaren lampaat laitumella.

Sääksmäen silta.

Kesken kesäisen retkipäivämme kärrymme alkoi yskiä, ravistaa, pitää kolinaa ja sanoutui irti tehtävästään. Oli pakko lopettaa ajaminen. Pääsimme kaartamaan Iittalan Shellille selvittelemään tilannetta. Puhelimitse ei tavoittanut mitään paikallista korjaamoa. 

Navikoimme kärrymme lähimmälle korjaamolle. Halusin varmistaa, että olemme oikean korjaamon pihalla. Hallin päädyssä oli asunto ja soitin rohkeasti ovikelloa. Herra kalsareissa avasi oven ja kertoi, että olemme viereisellä pihalla sekä neuvoi meidät autokorjaamon tontille: "se on tuossa aivan vieressä, noin viidenkymmenen metrin päässä, mutta tietä pitkin sinne tulee noin kilometri, pitää kiertää ja kaartaa tuota kautta" viittelöi samalla kädellään, kun selitti. Kiitimme kauniisti ja jatkoimme matkaa.

Jätimme kärryn paikallisen korjaamon pihalle. Noutamamme ostoskärryt jäivät takaboxiin.

"Laukussa leipää ja piimää vaan" laulun sanoin jatkoimme matkaamme apostolin kyydillä. 

Paunu poimi meidät pehmeään kyytiin, pikavuoro pysäkiltä Iittalan liittymästä. Sisään astuessamme linja-autossa soi
"Knock Knock Knocking on heavens door".

Bussimatkalla kotia kohti pärähti vielä soimaan
"Have you ever seen the rain?" 

Olimme puolenyön paikkeilla kotona, väsyneenä seikkailustamme. Taivalsimme tavallista pidempään, vaikka toisin oli tarkoitus. Puutikkalan puodissa luin runojen ja ajatusten kirjaa, jossa sanottiin "puuttuuko minulta mitään?"- Ei, vastasi kirjan sivut. 

Kotiin tullessa minulta puuttui ostoskärryt, joita lähdimme hakemaan ja kärryt, jolla haku piti tapahtua. 

Nyt kuitenkin ymmärrän, että minulla on kaikki mitä tarvitsen:

Lettipulla ja onni on mulla!

Vaan kärryt joskus joutaa kotiin tulla.